Siitä on vähän päälle vuosi, kun astuin ensimmäistä kertaa tähän kirkkoon. Adventtiin oli aikaa pari viikkoa ja uudet koronarajoitukset eivät vielä olleet sulkeneet kirkkojen ovia seurakuntalaisilta. Tulin tänne, koska pohdin hakevani avoinna olevaan Munkkiniemen kirkkoherran virkaan ja halusin tulla messuun haistelemaan tunnelmaa. Millainen seurakunta tämä on? Messun toimitti Jouni ja musiikista vastasi Senni tämän bändin kanssa. En muista, koska olisin lähtenyt kirkosta messun jälkeen yhtä hyvällä tuulella. Silloin vahvistui tunne, että tähän seurakuntaan haluan ja tähän seurakuntaan sovin.
Olen ollut teidän paimenenne nyt aika tarkkaan puoli vuotta. Monet kasvot ovat jo tulleet tutuiksi ja jopa nimet, vaikka nimimuistini ei maailman paras olekaan. Olen valtavan kiitollinen siitä, miten lämpimästi olette ottaneet vastaan minut. Alusta asti olen saanut kokea itseni tervetulleeksi teidän seurassanne. Myös uuteen työyhteisöön solahtaminen on ollut helppoa, koska tämä joukko on niin osaavaa, taitavaa ja sitoutunutta, että asiat sujuvat. Olen kiitollinen jokaisesta työkaveristani ja seurakuntalaisistani, jotka antavat aikaansa ja tuottavat uusia ideoita tämän seurakunnan ja alueen ihmisten hyväksi.
Ensi vuonna, jo heti tammikuussa, on tarkoitus aloittaa seurakunnassa strategiaprosessi. Silloin tulemme miettimään yhdessä mahdollisimman suurella joukolla sitä, mikä on tämän seurakunnan visio ja millä tavalla parhaiten toteutamme Kristuksen meille antamaa tehtävää tämän alueen ihmisten parissa. Strategiaa laatiessa on tärkeää määritellä arvot ja tavoitteet. Silloin kun aloitin kirkkoherran virassa, pohdin omia arvojani, joiden varassa haluan tätä tehtävää hoitaa. Päädyin näihin kolmeen: luottamus, solidaarisuus ja rohkeus.
Ilman luottamusta mikään yhteisö ei toimi, vaan ajaudutaan kontrollin ja pakottamisen tielle. Luottamusta ei voi vaatia tuosta vaan, vaan sitä pitää rakentaa toimimalla johdonmukaisesti, avoimesti ja reilusti. Siis osoittautumalla luottamuksen arvoiseksi. Samalla voin itse pitää kiinni siitä periaatteesta, että lähtökohtaisesti luotan ja osoitan luottamusta teitä kohtaan. Luottamusta tarvitaan ihmisten välille, mutta myös suhteessa Jumalaan. Luottamus on itse asiassa uskon synonyymi, ja siksi tärkeä asia meille kaikille.
Toinen arvo, jota haluan vaalia, on solidaarisuus siis yhteenkuuluvuuden tunne. On tärkeää, että me tahdomme olla samaa joukkoa. Tämän kokoiseen seurakuntaan saa ja pitää mahtua monenlaisia näkemyksiä, mutta on tärkeää, että ymmärrämme olevamme samalla puolella. Että kaikki me erilaisine näkemyksinemmekin haluamme tämän seurakunnan ja alueen ihmisten parasta. Että me tarvitsemme toinen toisiamme.
Kolmas arvo, jota haluan edistää, on rohkeus. Toivon, että tässä seurakunnassa suhtaudumme uusiin avauksiin ennemmin rohkeasti kuin varovaisesti. Että olemme aina rohkeasti ihmisen puolella. Että emme väistä vaikeita ja kipeitä kysymyksiä, vaan kohtaamme ne rohkeasti.
Sain valita tähän messuun kaksi virttä. Toinen niistä oli virsi 415, Käskien et hallitse, Kristus. Tuon virren näky johtamisesta ja Kristuksen seuraamisesta on sellainen, jonka jaan. Toinen valitsemani laulu oli Jaakko Löytyn Sateenkaariunet. Se on niin häpeilemättömän valoisa ja elämänuskoinen laulu, ja leimautunut nuorten lauluksi, että kysyin Senniltä, onkohan tämä nyt sopiva valinta. Ihan kuin optimismissa olisi jotain hävettävää! Minä seison täysillä sen takana, että meidän tehtävämme on pitää unelmista kiinni ja elää niitä toteuttaen, vaikka ympärillä olisikin pimeää. Mehän kuljemme kohti valoa, mistä adventin ajan tekstit kertovat. Muistakaa se: me kuljemme aina kohti valoa.
puheeni virkaanasettamismessuni päätteeksi Munkkivuoren kirkossa 5.12.2021
Päivi Vähäkangas 